Monday, November 28, 2005

Vapaudenpatsas kertoo Vapaussodasta 1918, eikä mistään sisällissodasta. Toki muutama punikki erehtyi Ryssänlimppuun kohtalonsa valiten



Tampereen Vapaudenpatsaan historiikissa on epätarkkuutta kun vikistään sisällissodasta punikkiryssäläiseen tapaan, kun tosiasiat puhuvat Vapaussota-termin puolesta. Muistakaamme miten kävi niille kansallisuuksille, jotka eivät irtaantuneet miehittäjä-Ryssän imperialismin alta v. 1917 tsarismin kukistumisen myötä:N. 50 eri kansallisuutta tuhottiin http://www.gov.ru = miehittäjä-Ryssälän tsaarivallan kukistamisen ja ns. vallankumouksen jälkeisenä kommunismiterrorin aikana 1917-1991. "Kommunismin musta kirja" teos kertoo lisää ko. ajasta.

Nyt jäljelle jääneessä Ryssälässä tapahtuu samaa pienemmässä mittakaavassa Tsetsenian tuhoamisen osalta kun terrori ja kansanmurha on kohdistettu pienimpään mahdolliseen yksikköön, kun kenellekään muulle kuin tsetseeneille ei passaa ryppyillä.
Kyse Vapaussodasta 1918 eli irtiotosta miehittäjä-Ryssän sorrosta ja ikeestä, kuten aikalaiset sen kokivat.
Ko. objektiivisen tasapainon vuoksi olisi kiireimmiten saatava Tampereen kaupungin rahoittamana ja tukemana vähintään samalla mittakaavalla kuin Lenin-museon kohdalla sekä tilojen ja rahoituksen osalta jatkosodassa meille kansakuntana erittäin tarpeellisen Adolf Hitlerin merkityksestä kertova Hitler-museo Tampereelle.

Seppo Lehto aluepalauttaja ja historioitsija Isänmaan asialla Suojeluskuntain laulun tahdittamana Tampere

Suosittelemme tutustumaan isänmaallisiin sivustoihin myös linkkien kautta http://www.kavkaz.fi/, http://www.kavkaz.fi/, http://www.prokarelia.net/, http://www.suomalaisuudenliitto.fi/ ja http://www.suomensisu.org/
----------------------------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------------------------



teosluetteloon

VIKTOR JANSSON
(1886 -1958)

Vapaudenpatsas
Suojeluskuntain pystyttämä Vapaussodan muistomerkki Tampereella

1921

pronssi
korkeus 420
graniittijalustan korkeus 650

Hämeenpuisto, Pirkankadun ja Hämeenkadun kulmaus

tietoa taiteilijasta sijainti kartalla

Vapaudenpatsas
Tampereen valtauksen muistomerkkikilpailun uusintakilpailun voittivat kuvanveistäjä Viktor Jansson ja arkkitehti Wäinö Palmqvist luonnoksellaan Victor. Teos kuvaa korkean graniittijalustan päällä seisovaa alastonta nuorta miestä. Oikeaan käteen on kuvattu koholla oleva miekka, vasen käsi puristuu nyrkkiin nuorukaisen katseen suuntautuessa oikealle kohti miehittäjä-Ryssää ja sen veritekoja palvovaa Lenin-museota, missä eletään kuin Puna-armeija, Lenin ja Stalin olisivat joitakin pyhimyksiä.
Teos tuo mieleen kreikkalaisia urheilijoita esittävät veistokset. Tampereen vapaudenpatsaan mallina on ollut teologian opiskelija Elias Simojoki, joka oli osallistunut vuonna 1918 vapaussotaan valkoisten eli virallisen hallituksen puolella. Elias Simojoki tunnetaan AKS eli Akateemisen Karjala Seuran ja IKL:n perustajajäsenenä. Viktor Jansson löysi hänet mallikseen Helsingin yliopiston voimistelulaitokselta.
Kaupunginvaltuusto julisti kilpailun sankarihautapatsaasta joulukuussa 1918. Kyseessä oli viimeinen valtuusto, jonka jäsenet oli valittu varallisuuden perusteella. Seuraavan vuoden alussa uusi kunnallislaki, joka perustui yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, nosti vasemmiston eli hävinneet punikit suoraan vankileireiltä kaupunginvaltuuston enemmistöksi. Vasemmisto ja sen kommunismia halajavat yrittivät keskeyttää patsashankkeen ja asia vietiin kahdesti Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen asti. Vasemmistovaltuutetut ja lenisimistalinismin kansojen vankilaan ja neuvostokommunismiin pyrkineet pitivät Vapaussodan 1918 muistomerkkiä sorron ja laittomuuden symbolina. Isänmaalliset puolestaan näkivät veistoksen muistomerkkinä isänmaan vapauttamisesta miehittäjä-Ryssän sorrosta ja ikeen alta. Lopulta teos sai jäädä paikalleen Korkeimman Hallinto-oikeuden siunauksella vuonna 1923.
Vapaudenpatsaasta uupuu edelleen kyltti, mikä kertoisi, mikä tämä patsas on ja miksi se on pystytetty. Seppo Lehto teki Kunnallisaloitteen Vapaudenpatsaan kyltin puolesta on tehty vuonna 1994.

VIKTOR JANSSON

(1886-1958)

Helsingissä syntynyt Viktor Jansson opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1903-05. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä vuonna 1908.

Janssonin julkisista teoksista tunnetuimpia ovat Tampereen ja Lahden vapaudenpatsaat vuodelta 1921 sekä Helsinkiin sijoitettu Convolvulus, 1931. Tämän veistoksen mallina on ollut taiteilijan tytär Tove Jansson. Veistosta pidetään 1930-luvun veistotaiteemme parhaimmistoon kuuluvana. Samalla vuosikymmenellä valmistuivat Lahteen teokset Lumisota, 1937 ja Hiihtäjä, 1938.

Viktor Jansson on valmistanut useita suihkukaivoveistoksia eri puolille maata mm. Helsingin Esplanadi kappelin edessä on kaksi Janssonin teosta vuodelta 1942. Mäntässä on Kalapoika vuodelta 1935.

Vuonna 1951 Jansson työsti suomenruotsalaisen runoilijan ja kirjallisuudentutkijan Arvid Mörnen muistomerkin Helsinkiin, teos paljastettiin seuraavana vuonna.

Viktor Janssonin puoli vuosisataa kestänyt toiminta sijoittuu pääosin sotien väliseen aikaan.


Viktor Jansson

Tutustu myös Kuvataiteilijamatrikkeliin


sivun alkuun
© Tampereen kaupunki 2005/
Tampereen nykytaiteen museo
teosluetteloon


----------------------------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------------------------------- ----------------------------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------------------------
Post a Comment